11.4.2014

Nöffit



Sain juuri valmiiksi tämän maalauksen newfoundlandinkoirista. 

Kolmas kaveri onkin pentu =)
Päädyin tähän pentukuvaan, koska se oli ensinnäkin niiiin söpö, toiseksi koska se tilaajallekin sopi, ja kolmanneksi koska maalauksessa oli vähän hintsusti tilaa kolmannelle koiraystävälle.

Pieniä haasteita oli kuvan kanssa, koska se oli niin pieni (37kt) ettei sitä voinut suurennella kuvan puuroutumatta, eikä muokata värejä, kuten toisten koirien yhteiskuvaa. 
Siispä kehittelin noita sävyjä parhaani mukaan.


Iitan, Myykkerin ja Minin muistolle

4.4.2014

Toinen karvakuono

Tässä jatkoa viime viikon päivitykselle, toinenkin newfoundlandin wuffe on valmis. 

Kolmas kuono vielä pitäisi saada aseteltua nätisti tuohon oikeaan laitaan, kunhan saan koirasta valokuvan. Vähän enemmän olisi pitänyt jättää tilaa oikeaan reunaan kolmannelle koiralle, mutta myöhäistähän se nyt on ;)
Mietin sellaista että kolmas koira voisi ollakin kokonaan kuvassa, tassuja myöten, ja siis ihan eri mittakaavassa. Katsotaan... :)



Tämän / tällaisen maalauksen hinta valmiina (ilman kehyksiä) 200,-


1.4.2014

Newfoundlandin koirat kera maalausvinkkien

Työn alla on newfoundlandinkoiria kolmikko - työn tilaaja toivoi akryylimaalausta rakkaista karvakavereistaan. 

Alunperin toiveena oli maalaus, jossa olisi koirien aikuiskuvat ja pentukuvat, mutta tehtävä alkoi tuntua liian vaikealta minulle. Miten sommitella kuusi mustaa päätä kauniisti, jos ensin tunnistaisi kuvista mikä koira on mikäkin ja mikä kenenkin pentukuva? Joku taitavampi siihen kykenisi helposti, mutta minulla loppui taito. 

Päädyttiin sitten siihen, että maalaukseen tulee kunkin koiran muotokuva eli kolmet hauvakasvot.

Aloitin työn näillä kahdella koiralla, kolmannen kuvaa odotellessani.
Hahmottelin ääriviivat ensin heijastamalla valokuvan videotykillä seinälle, kanvas seinälle ja eiku piirtämään. Tarkentelin muotoja suurentamalla kuvan tietokoneen näytöllä.





Hyvälaatuisia kuvia, kuten tämä, voi suurentaa paljonkin kuvan pikselöitymättä puuroiseksi. Käyttelin myös kuvanmuokkauksen kyllästys- ja kontrasti-toimintoja saadakseni värejä paremmin esiin.

Kun maalaaminen alkoi jossain vaiheessa puuduttaa, rupesin näpsimään kuvia maalaustarvikkeista.
Tässäpä noita kuvia ja samalla vähän muitakin perusvinkkejä maalaamiseen!



Kertakäyttölautaset ovat huippuhyviä väripaletteja akryyliväreille.
Tuolla hammastikulla oon levittäny akvarellityöhön maskia. Tuo töhnä ei siis oo mun hampaiden koloista peräisin ;)


Palettiveitsi - tällä saa mukavan rouheaa pintaa



lempparisiveltimiä


Erikokoisia ja -mallisia siveltimiä akvarelli- ja akryylimaalaukseen.
Tätä lattapäistä käytän akryylimaalaukseen, suippokärkisiä akvarelleille.


Työkalujakin on hyvä olla käden ulottuvilla - pihdeillä saan maaliputkilot auki, vasaralla naulaan kehyksiin naulat ripustusrautalankaa varten, ja mattoveitsellä + puukolla leikkaan joskus pahvipohjia. Tuohon viimeksi mainittuun hommaan olis varmaan joku parempikin keino, on nimittäin meleko epätoivoista räpellystä...


Tällaisilla harjasiveltimillä syntyy lehvästöjä ja puskia akvarelleihin.


Melkein koko sivellinkavalkadi. Ja äitiltä saatu kaffimuki, joka siirtyi keittiöstä eläkkeelle tuonne ateljeen puolelle kahvan rikkoonnuttua :)


Luonnonsienellä (kuvassa keskellä) tulee myös kivaa jälkeä akvarelleihin kasvillisuutta maalatessa. Sillai tuputtelemalla :P


Vanupuikkoja, ripustuskoukkuja, teippiä.. ynnä muuta sekalaista sälää.
Keep right -merkki on lahja ystävältä.


Akvarellimaalauksen aat ja oot - maski, värikartta, väripaletti ja siveltimet


Kirjoja - inspiraatiota ja hyviä neuvoja


Koiramaalausta varten kaivoin esiin tämän Rien Poortvlietin Hau Hau Oma koirani -kirjan.
Sieltä löytyi pari kuvaa newfoundlandinkoirasta, alla näistä kuvista toinen.
Usein toisten maalauksista löytää apua esim. värivalintoihin ja sommitteluun.



Käytän paljon erilaisia ruskean sävyjä. Usein samasta sävystä on sekä raw- että burnt-versio, jolloin raw on kylmempi ja burnt lämpimämpi.
Vaikka musta koira on tietystikin musta, maalaamisessa ei tulisi käyttää mustaa väriä tuubista vaan sekoittamalla eri värejä. Näin mustastakin tulee pehmeämpi ja elävämpi. 
Esim. sekoittamalla raw umbraa ja ultramariinin sinistä syntyy syvän tumma harmaa.

Mustasta turkista muuten löytyy vaikka mitä sävyjä sinisestä punertavaan ja kellertävään, kun kuvaa tutkii tarkemmin. Ja jos ei niitä meinaa löytyä, voi digikuvalle helposti kokeilla sitä aiemmin mainitsemaani kuvan kyllästämistä kuvankäsittelyohjelmalla.


Noh, joskushan mulle käy niin etten jaksa puurtaa, hmmm no itse asiassa hyvinkin usein, ja silloin on paikallaan ottaa tuolissa pieni takakeno, suunnata katse ulos ikkunasta, lepuuttaa mieltä ja nauttia pala (tai kaksi)(tai neljä) suklaata :)


Annan tekemä reili näkyykin tuossa keskellä. Tiputtelin aiemmin talvella katolta lumia mäeksi talon seinustalle, ja onhan siinä vieläkin pikkuinen nyppylä, jolta saa juuri ja juuri riittävästi vauhtia reilille nostavaan hyppyriin.


Tässä vaiheessa mennään :)

18.3.2014

Teerivaaran nelikko



Nämä husky-neidit maalasin tilauksesta, taulu tuli synttärilahjaksi Syötteelle :) Taustalla kohoaa Teerivaara.

Akvarellin koko on n. 52x36 cm.

10.3.2014

Kleinbus Sonderwagen liikenteessä


Juhalla oli eilen syntymäpäivä, ja sen kunniaksi VW Kleinbus pääsi viimeinkin liikenteeseen!
Onnea kultsi :)

Juha ratin takana
3D-pinkopohja, kehystä ei tarvitse

Mallina oli tämä netistä löytynyt kuva:


Se Oikea Kleinbuss on edelleen meidän autokatoksessa tässä samassa asennossa mihin se viime kesänä asettui.. (kuva alla)
Ensi kesänä projekti jatkuu ja auto kuulemma lähtee liikenteeseen ;)



Maalasin viime talvena (vai keväänä?) myös Juhan aikaisemman autoprojektin, Volkkari sekin.
Tämä on samanlaiselle ja -kokoiselle 3D pinkopohjalle maalattu.


Kohtahan se kesä jo onkin, tällä vauhdilla ja näillä säillä.

Viime päivinä ajatuksissa on ollut huoli rakkaasta ystävästä, joka on sairaalassa. Vaikka yksi elämä seisahtuu voimia keräämään, muiden on jatkettava ympärillä jokapäiväistä elämää.
Jokaisella on rajansa, ja tätä naista voi vain ihailla siitä että hän on jaksanut näinkin kauan.

Suomessa on melkein puoli miljoonaa masennuslääkitystä käyttävää, ja siihen kun lisätään näiden omaiset ja läheiset, masennus koskettaa varmaan melkein meitä jokaista jossain vaiheessa elämää- jos se ei osu omalle kohdalle niin ainakin se liippaa läheltä.
Se vaan kuuluu elämään. Ei aina tarvitsekaan jaksaa, eikä kaiken tarvitse olla aina hyvin.
Ehkä pysäytys tekee hyvääkin, se voi antaa mahdollisuuden uudelle alulle.

Edessä on pitkän pitkä tie, ja seuraan vierellä kädet ristissä..
Kuitenkin luottaen siihen, että se parempi huominen koittaa vielä.

13.2.2014

Lumituisku


Pyryttää.


Lumituisku
Akryyli 50x60 cm
Hp 350,-

Inspiraationa oli kanadalaistaiteilija Robert Batemanin huikean hienot maalaukset joita olen ihaillut paljon viime päivinä. 
Vaikutteita kumpusi esim. tästä biisonimaalauksesta ja lumituiskussa lentävästä haukasta.

Toivottavasti sain kuitenkin jotain omaakin tuotua maalaukseen.. 
Kuva on vähän heikko, reunoilta tumma, koska otin kuvan äsken liesituulettimen lampun valossa :)




12.2.2014

Ja näin siinä sitten kävi..

Tässä kolmatta viikkoa vietän maalauspäivää tämän porotyön auvoisessa seurassa.

Nyt kävi silleen, että vaihdoin siveltimen palettiveitseen, ja vetelin sillä menemään. Loppu se nysvääminen ja hipsuttelu.


Lopuksi nuo perässä hiihtäjätkin sai kyytiä.
Nää juoksee niin lujaa, että ei ne raukat pysyny matkassa.

"Nyt mennään"
Akryyli kankaalle 50x60 cm
Hp 220,-

Nyt tuntuu taas että nyt tämä on valmis... niin tosin tuntui viime viikollakin. Heh :)
Seuraava poro on työn alla, joten eiköhän tämä nyt saa "levätä".
Mjaa... kieli kyllä saattaa tuolla toisella tulla kohta pitemmälle. Lääh ;)

Seuraava poro on muuten saanut vaikutteita Robert Batemanilta.

Ehkä sitten sen jälkeen lintuja... titityy :)